Joululahjaksi tutkitun tiedon ja arjessa koetun avioliitto

Mitä on merkityksellinen elämä? Miten lisätä onnellisuutta? Mitkä ovat yksilön vahvuudet? Miten resilienssiä eli muutosjoustavuutta arvioidaan?  Jokaiseen näistä kysymyksistä löytyy vastauksia niin tieteen piiristä kuin yksilön omasta elämänkokemuksesta. Omia vahvuuksia voidaan kartoittaa testeillä. Mitä vahvuuksien kartta tarkoittaa käytännössä? Ihminen itse päättää, miten hän omia vahvuuksiaan käyttää.  Kun nämä vahvuudet näyttäytyvät työyhteisössä, ne eivät olekaan enää vain yksilökokemus, vaan vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin. Asennoitumisen tapa heijastuu yhteisön toimintaan. Esimerkiksi voisi ottaa ihmisen, joka ”pitää päänsä” vaikka mitä ehdotetaan. Hän uskoo, että ihminen on muuttumaton, persoonaa ei voi muuttaa. Hänen vieressään saattaa työskennellä toinen, jonka mielestä ihmisen kykyjä ja perusominaisuuksia voi  kehittää ponnistelemalla ja harjoittamalla. Heidän suhtautumisensa poikkeaa myös haasteiden ottamisessa. Kun toinen tuntee pelkoa epäonnistumisesta, niin toinen taas suorastaan kukoistaa haasteiden keskellä, ja mitä suurempi haaste, sitä enemmän hän venyy.

Tässä esimerkissä kohtaavat muuttumattomuuden asenne (Fixed Mindset) ja kasvun asenne (Growth Mindset).  Oman asennoitumisen tavan muuttaminen vaatii ensin tiedostamista ja sitten harjoittelua ja taas harjoittelua. Tutkimustietoa asennoitumisen tavasta voi jalkauttaa ja kiinnittää omaan arkeensa. (Dweck, C. 2018, Mindset, menestymisen psykologia, Viisas Elämä, Tallinna).

Keinoja parempaan arkeen

Suomen Positiivisen Psykologian yhdistys tuo tutkittua tietoa hyvän arjen tueksi. Yhdistyksenä jalkautamme hyviä käytäntöjä paremman arjen tueksi. Sanotaan, että ihminen itse on paras tietäjä omassa elämässään ja tietää, mikä on hänelle hyväksi. Onko aina niin? Minä ainakin tunnustan, että en aina ole tiennyt mikä olisi edes toiseksi parasta omassa elämässäni. Siksi haluan itse ammentaa hyviä käytäntöjä tutkitusta tiedosta ja olla myös laajemmin viemässä siitä viestiä eteenpäin.

Hytkähdyksiä vuoden varrelta – luentoiltojen kultajyvät!

Puhun itse hytkähdyksistä, olkootpa ne sitten vaikka oivalluksia. Ne syntyvät joko heti tai myöhemmin – hetkenä, jolloin olen täydesti läsnä itseni kanssa, hyväksyen mitä olen ja miten keskeneräinen vielä olen. Ja kiitollisena siitä, mitä kaikkea jo olen! Olen yhdistyksen toiminnassa saanut kokea vuoden aikana monia hytkähdyksiä.

Aloitimme tämän vuoden luentosarjan  Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kanssa Huomaa hyvä -luennolla, joka käsitteli vahvuuksia. Yksi ydinvahvuuksistani on kauneuden ja erinomaisuuden arvostaminen. Kärkisijalla ei ole itsesäätely. Omista heikoimmista vahvuuksistani otin kehitystyön alle itsesäätelyn. Koen etten aina ehdi reaktioitani kahlitsemaan. Hetkittäin onnistun. Olin otettu, kun hyvä ystäväni sanoi opiskelustani, aikataulussa pysymisestäni ja syventymisestäni, että olen hyvä itsesäätelyssä. Wau! Sitähän on sittenkin minussa.

Onnellisuuspäivän luennollamme kirkkohistorian professori, CoPassion -ja CoCare -hankkeiden vetäjä Anne Birgitta Pessi sanoi, että myötätunto on meihin sisäänrakennettu, se on ihmisten välistä sosiaalista liimaa! Myötätunto ei ole sääliä, vaan sitä, että olemme aidosti toisillemme olemassa. Myötäinto tarttuu! Päätin tartuttaa myötätuntoista myötäintoa kohtaamiani ihmisiä kohtaan. Ja muistaa vahvuuksien vastakohdan vaikutuksen: olen aidosti innokas, mutta liialla energialla ja paineella saan ihmiset jopa pelästymään.

Elokuun luentoiltamme psykoterapeutti Maaret Kallion johdolla käsitteli kohtaamisia. Koska tunnistan kilpailuhenkisyyden itsessäni, Maaretin levollinen puhe sai minut miettimään, olenko sallinut itselleni epätäydellisyyttä? Maaret istutti minuun tyyneyden tunteen. Moka on lahja.

Syyskuun illassa pikaluistelija Mika Poutala havahdutti minua kommentillaan ”Pelkkä unelma ei vie minnekään, jos ei ole valmis tekemään töitä. Unelma täytyy muuttaa tavoitteeksi.” Kirjoitin tavoitteeni ylös. Se on tutkia itsemyötätuntoa ja sitä, millainen sisäinen puhe meillä on. Kutsun sitä MollaMaijaksi. Kuulette lisää tästä keväällä.

Tohtorikoulutettava, sisututkija Emilia Lahden syyskuisessa Sisu-illassa aistin sellaisen rakkauden ja hyväksynnän ilmapiirin, jota olen harvoin kokenut luentoilloissa. Emilian sanoin: ”Sisu on itsensä ylittämistä hetkessä, jossa voimavarat ovat loppuneet.” Emilian elämäntehtävä on yhdistää ihmisiä kohtaamaan. Otin siitä kopin!

Emerita, Suomen ensimmäinen työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka näytti lokakuun luennossa omalla esimerkillään, miten tiede, tutkittu tieto sekä elämänkokemus yhdistetään. Hän näytti työyhteisötutkimusten tuloksia ja yhdisti siihen paremman arjen: ”Nähdäksesi sinun on pysähdyttävä.” Kun Marja-Liisa Manka puhui siitä, miten katsomme ja arvioimme tilanteita, hän näytti talvista kuvaa tuvan ikkunasta. Ikkunat olivat umpikuurassa. Hän kysyi, miten kuurassa sinun ikkunasi ovat? Kyllä, hetkittäin kuurassa enkä näe kokonaisuutta.  Opin uutta.

Tutkittu tieto ja kokemustieto kulkevat käsi kädessä

Suomen Positiivisen Psykologian yhdistys on perustettu kolme ja puoli vuotta sitten siksi, että voisimme edistää tutkittua tietoa positiivisesta psykologiasta, sen sovellutuksista eri toiminta-alueilla sekä vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin. Teemme sitä järjestämällä luentoiltoja, workshopeja ja tapahtumia. Tämä vuosi oli todellinen läpimurto: vuoden aikana olemme kaksinkertaistaneet jäsenmäärämme eli yhdistyksellä on jäseniä jo yli 200! Facebookissa seuraajia on jo lähes 1200 ja Instagramissakin jo liki 300. Luennoillamme on käynyt yli 500 osallistujaa. Olemme saaneet teiltä luentojemme yhteydessä hienoa palautetta. Niitä ja oivalluksia on ollut ilo lukea. Toivomme, että yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa ja saamme siten vahvistuvan joukon viestinviejiä paremman arjen puolesta. Tulethan kuuntelemaan luentoiltojamme!

On ollut hienoa huomata luentojemme teemojen kiinnostavan. Kiitos teille osallistujille. Kiitos Paasitornille luentotilayhteistyöstä ja Nukketeatteri Sammon inspiroivasta teatteritilasta.

Merkittävä läpimurto tänä vuonna oli saamamme STEA:n avustus. Se tuntui myös tunnustukselta paremman arjen puolesta tekemällemme työlle. Avustus mahdollisti loistavan luentosarjan vailla osallistumismaksuja. Tulevana vuonna olemme uuden edessä. Haluamme edelleen jatkaa suosittuja luentoiltoja ja vahvistaa toimintaamme muutoinkin.

Tulethan yhdistyksen jäseneksi ja ilmianna itsesi aktiiviseksi ”apukädeksi”. Tarvitsemme joukkoomme osaajia niin viestinnän kuin tilaisuuksien järjestämisen tueksi. Pistä viestiä minulle: ritva.enakoski(at)enakoski.fi.

Tehdään yhdessä ensi vuodesta vielä hytkähdyttävämpi!

Hyvää ja rauhallista joulua!

Ritva Enäkoski
Puheenjohtaja, SPPY ry

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Sukimisryhmät tarpeen!

Yhteisöllisyys on valitettavasti vähentynyt työpaikoilla viime vuosina. Korona ajoi valtaosan etätyöhön pystyvistä ihmisistä kotitoimistoihin – ja jättikin heidät sinne.

Mielen taidot tukevat hyvää ikääntymistä

Omia mielikuvia ikääntymisestä on toisinaan hyvä pysähtyä pohtimaan, sillä ne ohjaavat vahvasti suhtautumistamme asioihin. Näenkö ikääntymisen vääjäämättömänä luopumisten sarjana ja aikana, jolloin elämänsisältö kapeutuu?

Scroll to Top