Molla-Maija – auttaja vai estäjä?

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedIn

Molla-Maija on osuva nimi sisäiselle puheelle, sille, joka aina ryhtyy negatiivisesti mollaamaan minua. Milloin olen liian vanha, milloin liian lihava, milloin ruma, milloin liian innokas ja tuhat muuta mollaavaa sanaa. Tiedänhän minä, että itse ajattelen omassa päässäni. Tiedänhän minä, että sisäinen puhe on itse tuottamaani. Mutta miksi se aina hyökkää silloin, kun muutenkin olen haavoittuvainen?

Jokaisella on vähän erilainen Molla-Maija, mutta kokemukseni mukaan kaikki tunnistavat sen. Professori Esa Saarinen puhuu ihmisen latistuksen mankelista ja luulen että minun Molla-Maijani on käynyt Esan luennolla ja ymmärtänyt asian aivan väärin päin.

Molla-Maija osaa olla myös kannustava. Juuri se sanoo hetkittäin, että kyllä onnistun, osaan ja että kannattaa olla utelias. Molla-Maija on myös estänyt minua monta kertaa tekemästä tyhmyyksiä. Se sanoo, että mieti vielä onko tämä sinulle hyväksi, tarvitsetko tätä, voisitko odottaa vielä, tutki asiaa tarkemmin.

Molla-Maijan myönteiset hetket ovat kullan arvoisia. Miten saisi tasapainon syntymään oman sisäisen puheensa kanssa? Ensimmäinen askel on havahtua huomaamaan Molla-Maijan molemmat puheet. Oman itsen sättimisestä tulee helposti tapa. Kun mollaamisesta tulee tapa, toistamme sitä huomaamattamme ja kyseenalaistamatta uudelleen ja uudelleen.

Entä jos lopettaisimme itsemme mollaamisen? Tämä ei tarkoita kriittisen tarkastelun lopettamista, vain epäasiallisen kriittisyyden kuoppaamista. Ajatelkaapa asiaa toisesta näkökulmasta. Kun joku ystävistäsi epäonnistuu, mokaa, mitä teet? Menetkö viereen ilkkumaan ja viisastelemaan? Todennäköisesti ja toivottavasti et. Lohdutat, saatat sanoa, että kyllä tämä tästä ja älä turhaan murehdi.

Ystävällesi olet ystävällinen. Entä jos olisitkin itsellesi ystävä. Mitä sanoisit silloin?

Perustimme Facebookiin syksyllä ryhmän ”Puhu kaunisti itsellesi”. Haastoimme toisemme puhumaan vuoden ajan kauniisti itsellemme. Vuoden kuluttua teen siitä koosteen, miten olemme muuttuneet, onko itsetunto vahvistunut, millaisia vaikutuksia sillä on ollut hyvinvointiin. Kiinnostavaa olisi vertaille naisten ja miesten Molla-Maijojen eroa.

Yksikertaista tapojen muuttaminen ei ole. Facebook-ryhmän perustamisen jälkeen menin seuraavana päivänä ostamaan itselleni uusia treenivaatteita. Sovituskopin julmanräikeässä valossa satuin katsahtamaan takapeiliin. Juuri päälleni vetämä treenipaita oli takaa katsottuna kuin syksyinen kyntöpelto! Muhkuraa, makkaraa, liivien syväuomaa. Ja Molla-Maija heräsi: ruma, vanha lihava, katso nyt itseäsi, hyi!

Sitä kesti muutaman minuutin. Sitten muistin! Minähän olen luvannut puhua kauniisti itselleni. Avasin sovituskopin oven ja huikkasin myyjälle, että tuopa suurempaa numeroa. Niitäkin oli kaupassa.

Itsemyötätunto kuuluu myötätuntoperheeseen: compassion (myötätunto), self-compassion (itsemyötätunto), self-kindness (kiltteys itselle, itsekiltteys), global humanity (yleinen humaanius) ja mindfulness (tiedostava, hyväksyvä läsnäolo).

Mieti, miten elämä muuttuisi, jos Molla-Maijan kanssa saisi syntymään CoPassionin eli myötäinnon!

Ritva Enäkoski
Puheenjohtaja, SPPY ry

P.S. Tervetuloa mukaan haasteeseen, puhumaan kauniisti itselle vuoden ajan! Ryhmä löytyy täältä.