Anne Birgitta Pessin inspiroiva ilta myötätunnosta

Ritva Enäkoski kukitti Anne Birgitta Pessin luennon lopuksi.
Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedIn

Kevään toisessa luentoillassa kirkkososiologian professori ja CoPassion sekä CoCare -hankkeiden vetäjä Anne Birgitta Pessi oli kertomassa myötätunnon ja myötäinnon voimasta.

Pessi kannusti kuulijoita pohtimaan oman elinympäristönsä kulttuuria niin työssä kuin perhepiirissä ja miettimään, ovatko omat arvot ja ihanteet linjassa omien arkisten toimintatapojen kanssa.

”Lähtökohtana pitäisi olla, että yhteisön kulttuuri aina tukee, kannustaa ja sallii (hyvän) käytöksen. Eli on myötäelävä, välittävä ja hyväksyvä.”

Miksi myötätunnon tutkiminen ja edistäminen sitten on niin tärkeää? Myötätunto on meihin ihmisiin sisäänrakennettu ja Darwininkin mukaan välttämätöntä ja väistämätöntä, koska kukaan ei pärjää yksin. Myötätunto on sosiaalista liimaa ihmisten välillä ja koetaan osaksi merkityksellistä elämää. Myötätunnon vastakohta on välinpitämättömyys, jonka havaitsimme oivaltavan pariharjoituksen avulla tuottavan nopeasti hyvin epämiellyttävän olon.

Myötätunnon kolme steppiä

CoPassion hanke tutki myötätuntoa työyhteisöissä vuosina 2014-2017. Hanke jakaa myötätunnon kolmeen osaan: tietoon, tunteeseen ja toimintaan. Ensin on tultava tietoiseksi toisen tilanteesta tai tunteesta. Seuraavaksi tunnemme empatiaa toisen tilannetta tai tunnetta kohtaan. Mutta vasta kolmas steppi, toiminta, muuttaa empatian myötätunnoksi ja antaa myös tekijälleen palkinnoksi hyvän mielen.

Myötätuntoakin vaikeampaa meille suomalaisille on kokea myötäintoa. Myötäinto koostuu ihan samoista kolmesta stepistä kuin myötätuntokin, mutta on vieläkin riippuvaisempi yksilön omasta tilanteesta ja kokemuksesta. Jos tuntuu, että työkaveri saa perusteetta tai peräti vippaskonstein enemmän hyvää kuin itse, on vaikea kokea myötäintoa tai -iloa.

Myötätunnon ja -innon tukipilareita ovat vastavuoroisuus ja reiluus. Siksi niiden vaaliminen yhteisössä onkin tärkeää.

Myötätunnon hyödyt

Myötätuntoinen suhtautuminen tuo tutkitusti lukuisia hyötyjä niin yksilölle, kuin yhteisöille. Yksilön kohdalla on löydetty mm. vaikutusta onnellisuuteen, sosiaalisiin yhteyksiin, kyvykkyyteen ja luovuuteen, mielihyvään ja iloon, terveyteen ja jopa eliniän ennusteeseen. Jos työpaikalla on hyvä ja myötätuntoinen ilmapiiri, töistä palautuminen tapahtuu nopeammin – siis työpäivän jälkeen, kotona!

Yhteisöissä myötätunto näkyy arvostuksena ja vahvistaa innovaatioita, uskallusta, sitoutumista, luottamusta ja sosiaalisia suhteita. Työhyvinvoinnille sillä on suuri merkitys – ja on sen todettu parantavan taloudellista tulostakin. Paras lopputulos ylipäänsä saavutetaan aina yhdessä; menestyvien tiimien tärkeimmät muista erottavat tekijät olivat tutkimuksen mukaan tiimin yhteispeli ja psykologinen turva.

Myötätunto arjessa – toimijuuden nelikenttä

Luentoillassa pohdittiin myös ryhmissä mikä kaikki edistää tai estää myötätuntoa työpaikoilla.

Pessin mukaan arjen myötätunnon harjoittajan tai kokijan rooleja on neljä; antajan, vastaanottajan, sivustakatsojan ja oman itsensä myötätunnon eli itsemyötätunnon roolit. Kaikki ovat tärkeitä ja hyvin yhteen toimiessaan luovat kaikkien hyvinvointia edistävän hyvän kehän.

Kirjoittaja Sanna Salovuori, SPPY ry, viestintävastaava